Juha. Heränneitä / Юха. Пробудившиеся. Книга для чтения на финском языке

Ne veivät niitä milloin akoikseen, milloin orjikseen; sinne hupenivat, eivät sieltä monet päässeet, ja lienevätkö kaikki tahtoneetkaan. Vaan onhan niitä ollut semmoisiakin, jotka ovat sinne mielelläänkin jääneet. Olipas ovela … ei muuta kuin viskaa venheeseensä ja potkaisee venheen koskeen, niin tietäähän sen, ettei siitä mikä hyppää pois. Reestä saattaa hypätä ja siinä kimpuroida, mutta hyppääpäs venheestä kuohuvassa koskessa. Vaan mitähän tuo menikään tuon jälestä rantaan?

– Äitiä pakoon juoksi, kun se sitä heti tulennaltaan haukkui.

– Mitähän tuo nyt siitä niin paheni, sanoi kenokaula veljen nainen, pankon luota.

– Marja ei siedä haukkumista.

– Tarvitsisiko nyt olla niin ylpeä itsestään, vaikka vanhempi ihminen vähän neuvookin.

– Pääsi kai se nyt sen haukkumisista, sanoi Juha.

Siitä jatkui turina ja tarina, ja tapausta tarkastettiin puolelta ja toiseltakin, mutta ei tapahtunut eikä näyttänyt tulevankaan tapahtumaan se, mitä Juha kuitenkin oli odottanut: että veljet syötyään kiireesti nousevat, vyöttäytyvät, ottavat pyssynsä ja kirveensä ja lähtevät heti yötä myöten, ja kiidätetään sana toisiinkin taloihin.

– Et lähtenyt jälkeen?

– Minkä minä heille yksin, jos olisin tavoittanutkin?

– Tiettypä se, etteihän niille mitä yksin.

Jo Juha kaikesta näki, ettei tule apua tästä talosta. Ei olla niinä miehinäkään, levolle laittautaan. Ei voinut sen enempää, nousi ja lähti.

– Minnekä sinä menet? kysyi vanhin veli.

– Kirkolle.

Veli tuli jälleen, saavutti hänet rantatiellä.

– Tätä asiaa vartenko sinä kirkolle menet?

– Enpähän minä muutenkaan tämmöisen asian aikana.

– Etpä et. Taisit ajatella, että meiltä olisi lähdetty.

– Olenko pyytänyt?

– Ethän ole.

– Mitäs sitten puhut!

– Olisihan ollut autettava – sitä varten kai kuitenkin tulit. Vaan ymmärräthän itsekin, ettei yhden talon miehillä ole lähteminen.

– Kun ei käy, niin ei käy.

– On tässä kesäkiireetkin, kaskenpoltot ja muut.

Juha ei ollut aikonut sen enempää, mutta ei kuitenkaan voinut olla sanomatta:

– Ei ole katsottu kesäkiireitä, kun on karhu milloin karjassa liikkunut.

– On nyt kuitenkin eri asia karhun ajo ja Karjalan Shemeikkain.

– Ja lehmästä on suurempi vahinko kuin ihmisestä? On vähemmästäkin Karjalaa käyty.